Tarinoita toiminnasta: Pirkko Pälä

Kuudentoista Tampereella vietetyn vuoden jälkeen Jyväskylä ja yliopiston kampusalue ovat muuttuneet, kertoo Pirkko Pälä. Eläköitynyt laskentatoimen ja verotuksen opettaja on saapunut päiväksi entiseen kotikaupunkiinsa verestämään muistoja 28 Jyväskylän vuodestaan.

Pälä syntyi nelilapsisen perheen tyttäreksi Suodenniemelle, nykyiseen Sastamalaan. Hän kysyi isältään lupaa mennä oppikouluun - ja jos pärjäisi - voisi jatkaa opiskelua samassa koulussa lukioon saakka. Niin vuonna 1952 maalaistalon tytär valmistui ylioppilaaksi Tampereen yhteiskoulusta. Opiskelut jatkuivat seuraavat kolme vuotta Helsingin kauppakorkeakoulussa pääaineena laskentatoimi.

Alan valinta oli Pälälle helppoa. Kauppakorkeaopiskelu vei vain muutaman vuoden, mikä oli tärkeää aikana jolloin opintotukijärjestelmää ei ollut. Nuorelta opiskelijalta matematiikka sujui luontevasti, mikä oli osaksi kodin peruja. Isä oli käynyt maamieskoulun ja huolehti oman maatilansa lisäksi sisarensa alaikäisen pojan taloudesta.

Temppeliaukion kallioiden läheisyydessä, Helsingin Töölössä, sijaitsi Pälän alivuokrattu huone. Kesäajat hän oli töissä ja vuonna 1954 hän matkusti pankkiharjoitteluun Saksan Düsseldorfiin. Vuonna 1955 Pälä valmistui ekonomiksi ja alkoi työskennellä kirjanpitäjänä yritysmaailmassa. Raskas byrokratia sai Pälän kuitenkin harkitsemaan muita uravaihtoehtoja ja kun hän kuuli, että Jyväskylässä järjestettiin kasvatustieteiden opetusta kansalaiskoulun kaupallisten aineiden opettajille, hän aloitti opinnot Keski-Suomessa.

Taloustieteen opetuksen alkutaival Jyväskylässä

Pirkko Pälä oli mukana melko varhaisessa vaiheessa Jyväskylän yliopiston taloustieteellisen tiedekunnan toiminnassa. Taloustieteen opintosuunta perustettiin Jyväskylään vuonna 1967 ja jo seuraavan vuoden keväällä hän alkoi opettaa kirjanpitoa yliopistolla.

Taloustieteen laitoksen perustaminen oli pitkälti Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän Kauppalaisseuran sekä rehtori professori Martti Takala ansiota. Pitkän selvitystyön ja neuvotteluiden päätteeksi Jyväskylän Kauppalaisseuran Säätiö lahjoitti 1 000 000 markkaa valtiolle vastineeksi siitä, että se perustaisi Jyväskylän yliopistoon kaksi professorin virkaa.

Samalla ajateltiin, että taloustieteellinen opetus tarvitsi välttämättä rinnalleen taloudellisen tutkimuslaitoksen, mikä johti Keski-Suomen Taloudellisen Tutkimuslaitoksen perustamiseen. Tutkimuslaitoksen tehtävänä oli keskittyä erityisesti Keski-Suomen talouselämään. Tärkeää oli myös taloustieteitä opiskelevien perehdytys käytännöllisten ja tieteellisten tutkimusten suorittamiseen.

Ensimmäiset virat perustettiin liiketaloustieteeseen ja tietojenkäsittelyoppiin. Taloustieteiden laitos kohtasi haasteita toiminnan käynnistämisvaiheessa: ongelmia aiheuttivat muun muassa henkilökunnan rekrytoiminen sekä siitä johtunut ylempien arvosanojen opetuksen vähäisyys.

Kauppatieteiden maisteri, vastikään perustetussa taloustieteellisessä tutkimuslaitoksessa työskennellyt Veikko Kemppinen toimitti aluksi professorin virkaa kunnes vuonna 1969 Pertti Kettunen saatiin professoriksi. Oppilaita taloustieteeseen otettiin vuosittain 80 ja kansantaloustieteeseen 40 – alkuaikoina laitoksen toiminta keskittyikin suurelta osin juuri opetukseen tutkimuksen jäädessä vähemmälle.

Opetusvuodet

Pirkko Pälä muistetaan varsin hyvin entisten taloustieteen opiskelijoiden keskuudessa – ja tunne on molemminpuolinen. Pälä vietti Jyväskylässä 28 vuotta ja niiden aikana opiskelijat tulivat tutuiksi pitkän linjan konkariopettajalle. Työuraltaan hän muistaa monia hienoja hetkiä: kerrankin eräs entinen opiskelija matkusti Nigeriasta Jyväskylään tervehtimään taloustieteiden laitoksen henkilökuntaa – mies halusi näyttää vaimolleen ja pojalleen, missä oli opiskellut.

Taloustieteellisen koulutusohjelman saamiseksi Jyväskylään oli tehty töitä. Pälä kokee, että taloustieteellinen tiedekunta teki toivottua työtä Jyväskylässä tarjoamalla työelämään tietotaitoa. Opetus oli Pälälle mielekästä ihmisten kanssa toimimista. Oli hienoa opettaa oppilaille asioita, joista he voisivat hyötyä tulevaisuudessa. Harmaita hiuksia Pälälle tuotti verotuslainsäädäntö, joka muuttui jatkuvasti ja loi haasteita luentojen ja harjoitusten valmisteluun. ”Koko ajan oli oltava korvat höröllä ja silmät virkeinä katsomassa mitä Suomenmaan lainsäädännössä tapahtuu”, hän muistelee.

Epävirallista toimenvälitystä

Pälä toimi epävirallisesti linkkinä yliopiston ja työelämän välillä. Hänen ekonomin työuransa auttoi ymmärtämään työelämän tarpeita ja rekrytointiprosessia. Kun taloustieteen laitokselta aika ajoin kysyttiin, olisiko heillä tarjota harjoittelijoita tai työntekijöitä erilaisiin tehtäviin, oli Pirkko Pälä henkilö, johon usein otettiin yhteyttä. Pälän mielestä kesätöiden saaminen oli tärkeätä opiskelijoille, sillä he pääsivät kokemaan tulevan alansa luonteen ja sen vaatimukset. Pälän mukaan työelämässä pärjäävät joustavat työntekijät, joilla on ”tuntosarvet hyvin esillä” ja halua jatkuvaan oppimiseen.

Keski-Suomen ekonomit – oma verkosto

”Yhteishenki ekonomiympyröissä oli kouriintuntuva, siellä viihtyi”, Pälä muistelee Keski-Suomen ekonomitoimintaa. Hän arvosti eniten yhdistyksen yritysvierailuita, koska vierailuista sai arvokasta tietoa työelämästä. Pälä myös välitti vastavalmistuneiden ekonomien tiedot yhdistykselle: ”Aina yritettiin jeesata eteenpäin”, hän selittää. Pirkko Pälä oli kiinnostunut myös työmarkkinakysymyksistä: Keski-Suomen Ekonomien hallituksessa hän toimi muutaman vuoden työmarkkinavastaavana sekä ekonomien edustajana AKAVA Keski- Suomen aluetoimikunnassa.

Tulevaisuuden talouselämän haasteet

Jyväskylän taloustieteiden tiedekunta muutti nimensä Kauppakorkeakouluksi vuoden 2012 alusta. Pälän mielestä muutos on ollut positiivinen, koska se kokoaa taloustieteiden opintokokonaisuuden tiiviisti yhteen.

Pälän mielestä talousosaamista tulee arvostaa, koska liike-elämä on yksi tärkeimmistä elintason ylläpitäjistä. Hänen mielestään on huolestuttavaa, että monet yritykset siirtävät tuotantonsa halvempiin maihin. ”Halvan työvoiman perässä juokseminen voi kostautua, jos alojen perusosaaminen häviää Suomesta”, hän varoittaa. Suuri tulevaisuuden haaste Suomessa on kasvavat eläkemenot, eikä Pälä kannatakaan aikaista eläköitymistä, jos painavia syitä sille ei ole. Turha riiteleminen ja vallan himo tulevat Pälän mielestä liian usein ratkaisujen tielle. ”Suomen kansalaisten elämisen ehdot pitää turvata”, hän muistuttaa.

Kuulumisia

Mökkeily on Pälälle henkireikä: ”Tunnen saavani takaisin talven menetystä, kun vietän kesät mökillä”, hän kertoo. Lisäksi päivittäinen kävelylenkki sekä vapaaehtoistoiminta Punaisessa Ristissä kuuluvat arkeen.

Haastattelun lopussa muistot siirtyvät Jyväskylän yliopistoon: ”Työporukkamme oli sopuisaa sakkia”, Pälä muistelee taloustieteiden laitoksen henkilökuntaa. Se, että joulukortteja tulee vielä näin monen eläkevuoden jälkeen, kertoo hänen mielestään paljon työkollegoiden välisistä suhteista. ”Muistelen lämmöllä niin opiskelijoita, henkilökuntaa kuin ekonomituttuja. Toivotaan, että nähdään vielä joskus!”.

Haastattelu: Kirsi-Marja Oinonen ja Anniina Sulku
Teksti ja kuva: Anniina Sulku