Tarinoita toiminnasta: Jorma Kokko

”Kaikki on mitä suurimmissa määrin sattumaa”, aloittaa Jorma Kokko tarinansa siitä, miten taloustieteestä syntyi ura ja intohimo. Armeijan jälkeen Kokko seisoskeli kaveriporukalla Sokoksen kulmalla miettien tulevaisuudensuunnitelmiaan. Eräs tuttava oli päässyt lukemaan taloustieteitä ja tästä innostuneina pojat suuntasivat yliopiston kansliaan tiedustelemaan, josko opiskelupaikkoja olisi vielä jäljellä.

”Taloustieteiden opiskelu avasi minulle aivan uuden maailman, josta olin ollut täysin tietämätön”, Kokko muistelee sisäänpääsynsä jälkeisiä aikoja. Opiskelun piti olla väliaikaista, koska nuori mies tavoitteli paikkaa ”jumpalla”. Voimistelunopettajan työ kuitenkin unohtui, kun taloustiede vei Kokon mennessään. Hän olikin ensimmäisiä taloustieteitä opiskelevia Jyväskylässä ja muun muassa Pirkko Pälä, Keski-Suomen ekonomien jäsen, opetti häntä.

Äkkilähtö työuralle

Mutta kauaa ei opiskeluja kestänyt, kun työelämä repäisi Kokon mukaansa. ”Siinä ei kokemusta vaadittu, kun alan työntekijöitä tarvittiin töihin”, hän hymähtää ja kertoo jatkaneensa opiskelua työnteon ohella. Säynätsalon puurakennetehtaalta alkanut työura vaihtui eri päällikkötason tehtäviin ja Jyväskylä Kuopioon.

Parinkymmenen vuoden jälkeen koitti paluu takaisin Keski-Suomeen. Samalla Kokko liittyi Keski-Suomen ekonomeihin. Hän oli mukana järjestämässä sijoitusseminaareja ja osallistui aktiivisesti yhdistyksen toimintaan. 80-luvulla työelämä ei ollut aina hektistä ja tilaisuuksien jälkeen oli aikaa istua iltaa ekonomiporukalla. Yritykset järjestivät maittavat tarjoilut ja laulu raikasi lauluilloissa, Kokko muistelee.

Kuuntele itseäsi

Ystävyyssuhteita syntyi ja hauskaa pidettiin. ”Ennen käytiin kaljalla, nykyään verkostoidutaan”, naurahtaa Kokko. Hänen mielestään aikamme hyötyvaatimusta ei kannata seurata liian sokeasti. ”Malttakaa jatkaa yhtä aktiivisesti, mutta älkää polttako itseänne loppuun”, entinen yhdistyksen rahastonhoitaja ja tilintarkastaja huolehtii ekonomitovereistaan. Elämässä suorittamisesta voi hänen mielestään helposti tulla kuin sadan metrin juoksu, jossa puhti loppuu nopeasti. ”Ekonomitoiminta on vapaa-ajan harrastus, ei työtä – ja sen täytyy olla kivaa”, hän jatkaa.

Kokko itsekin on kokenut ajanjakson, jossa mentiin turhan vauhdilla, kun vastuutehtäviä ja töitä oli liikaa. Priorisointi ja töiden karsiminen paransi oloa ja kevensi kalenteria. ”Nyt teen niitä asioita, joista pidän aidosti”, hän sanoo ja kertoo innoissaan aloittavansa jälleen uuden lukuvuoden sijoitusopettajana Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.

Soutamista ja sijoitustoimintaa

Ekonomin koulutus on Kokon mukaan edelleen vahva perusta, jonka päälle voi rakentaa omaa osaamistaan. ”Nykypäivän ihminen vaihtaa ammattia noin neljä, viisi kertaa. Ekonomin koulutus antaa mahdollisuuksia työskennellä melkein millä segmentillä tahansa”, hän lisää. ”On ollut mielenkiintoista seurata Keski-Suomen ekonomitoimintaa 25 vuoden ajan”, Kokko kiittää ja kertoo huomanneensa, kuinka naisien mukaantulo on aktivoinut yhdistyksen toimintaa.

Sijoittaminen on Kokon sydäntä lähellä. Ensikertaiselle ovat neuvot selkeät: ”Hajauta, hajauta ja hajauta”, Kokko toistaa sekä suosittelee indeksirahastoja ja kannustaa pitkäjänteisyyteen. Hän vakuuttaa ajan olevan säästäjän puolella ja osta ja unohda -mentaliteetin toimivan tutkimuksienkin mukaan. ”Vallitseva taloustilanne tekee sijoittajan elämän hyvin mielenkiintoiseksi”, kolmen lapsenlapsen isoisä hymyilee ja kertoo oppineensa elämän varrella nöyräksi. Jälkikasvulle on hankittu osakesalkut ja jokapäiväinen soutu mökkisaarelle kuuluu päivärutiineihin. Kokko ei enää suunnittele väitöskirjan tekemistä, vaan keskittyy tiedonhakuun ja uuden oppimiseen.

”Tärkeintä ei ole päämäärä vain liike”, hyväntuulinen Kokko toteaa.