55 vuotta pörssiläisiä Jyväskylässä – Pörssi ry:n 55. vuosijuhlan tunnelmia ekonomin silmin

Sain kunnian olla hallituskollegani Aleksin kanssa edustamassa Keski-Suomen Ekonomit ry:tä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden ainejärjestön Pörssi ry:n 55-vuotisjuhlassa. Pelkästään suureen juhlasaliin Paviljongissa kävely oli kokemus sinänsä, mutta minä osallistuin juhlaan jo yliopiston Seminarium-rakennuksen Vanhassa juhlasalissa iltapäivällä pidetystä Cocktail-tilaisuudesta alkaen.  

Yliopistolla vietetyssä cocktail-tilaisuudessa, tai tuttavallisemmin ”kokkareilla”, pääsimme muiden onnittelijoiden myötä viemään Keski-Suomen ekonomien onnittelutervehdyksen keski-ikään tulleelle yhdistykselle. Keski-ikäisyydestä kieli tilaisuudessa ainoastaan hieno perinteiden kunnioittaminen ja opiskelijatapahtumille uskollisesti vahvat ja kosteat tarjottavat napostelujen ohella. Täällä pääsi ihailemaan myös nuorten upeaa pukeutumista, kun tilaisuudessa osallistujat olivat seisaallaan ja onnittelijat kävivät kukin vuorollaan edessä viemässä tervehdyksensä. Omaa vuoroani odottaessa katselin hiukan kauhunsekaisin tuntein, kun alkuun näytti, että KAIKILLA onnittelijoilla olisi ollut jallupullot mukanaan. Eikä se edes riittänyt, vaan onnentoivotusten päälle onnittelijat korkkasivat lahjapullonsa, ottivat kukin huikan ja laittoivat pullon sitten kiertämään Pörssin hallituslaisille. Olisiko nyt ihan hirvittävä etikettivirhe, kun minulla ei tuollaista pulloa mukana ollut ja olinhan lähtenyt tapojeni mukaisesti autolla liikkeelle? No, rauhoittelin sitten kuitenkin itseäni, että tämä onneksi näytti olevan toisten opiskelijajärjestöjen tapa, joten ehkä sitä ei meiltä ekonomiyhdistyksen iäkkäämmiltä osallistujilta odotettaisi. Muutoinkin jännitys tilanteessa ihan tottuneelle puhujallekin tuli päälle, kun tajusin, että kollegani, jonka alun perin piti meidän onnittelumme toimittaa, ei päässytkään työkiireiden takia paikalle tähän ensimmäiseen tilaisuuteen, joten onnitteluihin valmistautuminen jäi minulle siellä paikan päällä oivaltaessani, että minähän sinne eteen tässä tilanteessa sitten astelisin. Ihan omasta mielestäni voinen todeta, että hienosti meni noin muutoin onnittelut, mutta unohtui mainita meidän lahjamme Pörssi ry:lle, joten tulkoon se tässä nyt tietona vielä kaikille, joille en ehtinyt asiasta erikseen mainita: Keski-Suomen ekonomit ry teki opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemista ajatellen lahjoituksen Nyyti ry:lle Pörssi ry:n puolesta juhlan kunniaksi. Lahja, jota toivoisimme, ettei kukaan joutuisi käyttämään, mutta jonka tiedämme olevan erittäin tärkeä heille, joilla tarve on. Onnea ja hyvää vointia siis, hyvät opiskelijat.

Cocktail-tilaisuuden tiiviistä tunnelmasta oli hetkinen hengähtää ennen iltajuhlan alkua Lutakossa Paviljongissa. Siellä todella juhlan suuruus tuli jo suuren juhlatilan myötä konkreettiseksi. Paikan päältä löytyi monen monta pitkää pöytää ja paikkaamme pöytäjärjestyslistalta etsiessä havaitsin, että Ekonomit-pöytä löytyi parhaalta paikalta ja plaseeraukselle kiitokset myös siitä, että sattumoisin löysin itseni Lyseon aikaisen lukiokollegani, Jyväskylän kaupungin valtuustosta nykyisin löytyvän, Jaakko Selinin kanssa vastakkain! No sehän sopii! Ennen juhlien alkua ehdin myös vaihtaa kuulumiset entisen Genelec-kollegan kanssa, joka oli aivan viime tipassa päätynyt juhlaan osallistumaan. Onnekkaita sattumia!

Itse juhlan kulkuun oli aikataulutettu konferensseja, joiden aikana oli lupa nousta pöydistä jaloittelemaan, kuvauttamaan itseään ”selfie automaatilla”, sekä aikaa laulutoiveille. Erinäisissä kansainvälisissä ohjelmissa, tilkkutäkkimäisesti ja ulkomaillakin opiskelleena, minulle ovat tutumpia rugbybileet kuin suomalaisten opiskelijajärjestöjen vaalimat juomalauluperinteet. Sanojen ystävänä nautin suuresti näistä uusista sovituksista mm. Leijonakuninkaasta tutulle Elton Johnin biisille: Tunnetko sä rakkauden ja Silja Linen -tunnarille. Hienoa oli kuulla toki myös tutumpia juomalauluja useampi satapäisen juhlayleisön kuorolauluna. Koska pöytämme tuli alkuun vain puoliksi täyteen, vitsailimme, että saisimmeko lainkaan istua juhlan aikana. Puoliksi tyhjä pöytä kuitenkin selittyi pian, kun alettiin kuuluttamaan paikalle kunniavieraita - meidät oli plaseerattu kunniavieraiden, kuten vuoden opettaja palkinnon saajan, sekä Pörssi ry:n perustajan - kyllä luitte oikein - vuonna 1968 Pörssi ry:tä perustamassa olleen Tapani Nummen kanssa. Tapani piti juhlassa myös puheen, jonka siivin koko juhlaväki pääsi hetkeksi 60- ja 70-lukujen taitteen opiskelijoiden elämään ja arjen haasteisiin mukaan. Tapani toimi aikoinaan kaksi ensimmäistä vuotta opiskelijajärjestön puheenjohtajana. Tällä hetkellä pestiä hoitaa Leevi Leijon, joka saatteli Tapanin pöytäämme.

Saimme illan aikana kuulla musiikkiesityksen viululla, puheita, joista Tapani Nummin puhe lämmitti koko juhlakansaa erityisesti, juomalauluja ja ansiomerkkien ja muiden tunnustusten saajien meriittejä sekä tunteikkaita kiitoksia. Koko tämä noin 600 hengen porukka onnistuttiin myös ohjelmien väleissä ruokkia ja juottaakin, ja olipa alkoholittomat vaihtoehdotkin tarjolla niitä halunneille. Vaikuttava yksityiskohta oli myös oivallus ohjelmalehtisessä; sieltä löytyi sivu, jonka toisella puolella luki VALKOVIINI ja toisella PUNAVIINI. Opastus oli, että viinipullon sai pöytään tilattua ottamalla haluamansa viinin värisen sivun esiin ja nostamalla vihkon selkeästi tarjoilijoita varten näkyviin. Sieltä sitten saapui - kunhan ehtivät - tarjoilija pullon ja maksupäätteen kanssa tilaajan viereen. Kätevää!

Varsinainen juhliminen alkoi kuitenkin vasta yhdentoista aikoihin, kun meidät opastettiin pöydistä kohti viereistä jatkotilaa, johon saapui ensin musiikillaan ilahduttamaan Puhkupillit - aivan mielettömän svengaava, useammasta kymmenestä puhallinsoittimesta koostuva orkesteri, joka esitti tanssimusiikkia, mm. A-HA:n hitin ”Take on me”. Suureen ja useampaan osaan jaettuun tilaan oli saatu mahtumaan kaikenlaista aktiviteettia: eri tarjoilupisteiden lisäksi löytyi karaokebaari ja seurusteluun varattuja tiloja, joita oli erinäisin tavoin erotettu toisistaan. Loppuillasta - tai siis aamuyön pikkutunneilla - lavalle saapui vielä bilebändi Illansuu, jonka repertuaari ilahdutti monipuolisuudellaan: samoilta kavereilta raikasi yhtä uskottavasti niin Popeda, Kaija Koo kuin Behm ja PMMP. Häkellyttävää!

Niin sitä vanhempikin väki onnistui nauttimaan opiskelijajuhlista aivan pikkutunneille saakka ja nauttimaan vielä jatkojen iltapalat ennen kotiinlähtöä. Oli ilahduttavaa nähdä, miten rentoutunutta ja menevää on opiskelijoiden juhlinta ja meidät vanhempi väki otettiin ystävällisesti vastaan. Me otamme teidät, rakkaat opiskelijat, myös mieluusti vastaan Keski-Suomen ekonomien jäseniksi. Kylteriyhdyshenkilö Hilma Hintikka osaa opastaa ekonomiuden äärelle. Löytyisiköhän juhlassa mukana olleista jo valmistuneista Pörssi-aktiiveista meille vahvistusta tapahtumarepertuaarimme laajentamiseen..?

Vakavampana pohdintana suuresti nauttimistani juhlista jäi kytemään ajatus: miten valmistaa näitä nuoria työelämään? Heiltä itseltäänkin tuli keskustelujen lomassa toiveita työelämätaitojen parempaan hallintaan. Tällaisena aikana, kun on istunut yt-neuvotteluissa, ollut niiden kohteena, seurannut myös sivusta muiden irtisanomisia, niin kuinka kummassa ketään voisi valmistaa tähän? Epävarmuuden sietoa, kollegoiden kohtaamista kun sinut tai heidät on irtisanottu. Ehkä voisi aina silloin tällöin repiä gradua tekevän muistiinpanot tai kaataa kahvia hänen läppäriinsä: "ähä kutti, aloita alusta, ei tuosta olisi mitään tullut kuitenkaan!” Tai työpaikkakiusaamiseen: ”Nyt teillä on ryhmätyötä, mutta ette saa kertoa siitä Liisaheikille mitään. Käytte keskustelut ja valmistelette kaiken, mutta Liisaheikki sitten yksin esittää täällä sen ja hänen tulee osata kertoa ne, mistä te olitte keskustelleet. Ennakkoon tiedoksi, että muut saatte tästä sitten nopan heitolla arvosanat, mutta Liisaheikki joutuu kertaamaan koko kurssin. Mutta älkää kertoko hänelle tästä mitään.”

Ehkä me työelämässä jo olevat voisimme puolestamme oppia opiskelijoilta jotakin. Pörssi ry:lle vastikään lanseeratut turvallisemman tilan periaatteet, joiden lanseerausta kuulimme useammankin puhujan kiittelevän illan aikana, ovat jotain, mistä yritykset voisivat ottaa opiskelijoilta mallia. Tällaiset periaatteet katsotaan joskus itsestään selvyydeksi – ainakin niin kauan kuin sitten sattuukin jotain ja ihmetellään jälkikäteen, kun asia ei ollutkaan kaikille kristallinkirkas. Whistleblowing-kanavat alkavat löytyä jo yritykseltä kuin yritykseltä, mutta ovatko prosessit mahdollisten väärinkäytösten käsittelyn osalta kaikilla hallussa? Miten hyvin niistä on sisäisesti tiedotettu ja mitä tapahtuu ilmiannolle, jonka kohteena on vaikkapa johtaja, joka on myös kanavan kautta tulleiden ilmiantojen käsittelystä vastuussa? Toki turvallinen tila ja siihen liittyvät periaatteet on vain yksi osa Whistleblowing-kanavien kautta annettavista ilmiannoista.

Onneksi kuitenkin yritykset edelleen ovat panostaneet juhliin myös henkilökunnalle. Siihen osaan työelämää tällä porukalla on ainakin olemassa erittäin hyvät eväät – niin juhlien järjestäjinä, kuin myös ankarina bailaajina! Sitähän heiltä ei kukaan voi viedä pois, koska: ”Kerran pörssiläinen – aina pörssiläinen.”

Kippis ja onnea tuleviin vuosiin virkeälle 55-vuotiaalle Pörssi ry:lle! 

Kuvat ja teksti: Saija Luontama, Hallituksen jäsen, Keski-Suomen ekonomit ry

Kuvat 1 ja 2: Jyväskylän yliopiston Vanha juhlasali tarjosi arvokkaat puitteet iltapäivän Cocktail-tilaisuudelle.

Kuva 3: Pörssi ry:n perustaja Tapani Nummi kunnioitti juhlia läsnäolollaan ja huumorin lisäksi historian siipien havinaa juhliin tuoneella puheellaan.

Kuvat 4 ja 5: Paviljongin juhlatilat taipuivat noin kuudensadan juhlijan juhlapaikaksi mutkattomasti.

Kuva 6: Juhlijat saivat pieniä muistiaisia mukaansa, mm. tämän 55. juhlavuoden haalarimerkin.